Askellajiratsastusta kisaradoilla: elokuuta 2015

Kaksi viikkoa sitten saavuimme kotiin MM-kisoista Tanskasta. Nyt olen palautunut rankasta, mutta mahtavasta reissusta ja on aika päivittää tänne fiiliksiä, tuloksia ja kuvia kisoista.

Saavuimme Herningiin kisoja edeltävänä perjantaina, vietettyämme kaksi yötä Skånessa Katien ja Danielin luona. Heillä on todella upea tila ja Thór otti rennosti ja nautti tarhaamisesta sekä shampoopesusta uudella Solhedsin shampoolla – herrasta tuli niin kiiltävä ja tukasta pöyhkeä.

Pesu solariumlamppujen alla / Tvätt under solarielamporna

Aamukahvi Katiella ja Danielilla / Morgonkaffe hos Katie och Daniel

Perjantaina tutustuimme kisa-alueeseen ja taluttelin Thória paljon. Matkalla mukana oli koko maajoukkuetta varten fysioterapeuttimme Julia, ja hän käsitteli Thórin jo perjantai-iltana, jotta saimme matkajäykkyydet pois kropasta. Julia käsitteli sekä minua että Thória koko reissun ajan ja siitä oli todella iso apu. Lisäksi jumppasin itse Thória päivittäin, sekä tein joka ilta omat treenit ja venyttelyt. Huomasin, että oma kroppa tuntui alkuviikosta ihan erilaiselta – ihmiseenkin vaikuttaa pitkään autossa istuskelu.

Julia hoitaa / Julia behandlar

Ylipäätään olen todella onnellinen siitä, että minulla oli matkalla mukana suuri tukiverkosto. Camilla ja Hjalti valmensivat ja olivat mukana kaikissa treeneissä ja lämmittelyissä. Lisäksi super joukkueenjohtajamme Anna, joka on myös psyykkinen valmentajani, jutteli kanssani aina suoritusta edeltävänä iltana: sain rentoutus- ja mielikuvaharjoitusten avulla aina itsevarman ja hyvän fiiliksen jolla lähteä kisaamaan.

Asuimme asuntovaunuissa tallien vieressä camping alueella. Asuntovaunustani ei välttämätä löytynyt kaikkia mukavuuksia, mutta lyhyt matka tallille korvasi puuttuvat herkut ;)

Happy camper :D

Lauantaista maanantaihin päivät olivat pitkälti saman näköisiä – Thór tarhasi superkätevässä RoFlexs-tarhassaan (äitini ja minun vahtivan silmän alla :D) ja treenasimme niin treeni- kun kisaradallakin. Camillan ja Hjaltin kanssa olimme suunnitelleet treenin niin, että ensin pehmittelimme matkajäykkyydet pois ja sitten päivä päivältä ”lisäsimme volyymia” – eli kokosimme ja ratsastimme enemmän ja enemmän kohti kisamoodia, kuitenkin säilyttäen rentouden ja pehmeyden. Tietoinen valinta oli myös se, että tiistain nelikäynnissä ei vielä otettu kaikkea irti, vaan se säästettiin torstain päälajiin, T.2:seen.

Training (c) Oona Ylipuranen

Uudet suitset Hrimniriltä / Nytt träns från Hrimnir :)

Thank you to my sponsor Hrimnir !

Team Finland @ Opening Ceremony (c) Sölvi Sigurdarson

Team Finland (c) Sölvi Sigurdarson

Team Finland @ International Evening

Juhan ja Liljan kanssa katsomassa treenejä / Kolla på träningarna med Lilja och Juha

Tiistaina siis oli vuorossa lämmittelylajimme nelikäynti. Oli todella kiva, että nelikäynti oli ensin - pääsimme ikään kuin aloittamaan kisat ilman sen kummempia paineita. Nelikäyntisuoritus tuntui hyvältä ja meillä oli hyvä fiilis radalla. Pari siirtymistä tein hieman liian aikaisin. Kaikki askellajit olivat hyviä ja laukannostoa käynnistä kehuttiin yleisöstä J Pisteet olivat 6.70 ja olin tyytyväinen, sijoituksemme nelikäynnissä oli 15.

Keskiviikkona treeniaika oli jo kuudelta aamulla. Heräsimme siis kukonlaulun aikaan ja auringon noustessa sumun takaa treenasin T.2-suoritusta radalla. Hevonen tuntui superilta ja odotin innolla torstain T.2-karsintaa. Kisamatkoilla päivät alkavat usein hyvinkin aikasin ja venyvät myöhään iltaan. Aika kuluu hevosen hoidon parissa – sitähän haluaa että kilpakumppanilla on kaikki mahdollisimman hyvin. Iltaisin usein superkaksikkomme Tom ja Robi kävivät hakemassa meille Take Away-ruokaa asuntovaunuille, oli ihanaa saada syödä rauhassa ja sitten kömpiä sänkyyn. Parina iltana kävimme Herningin keskustassa ravintolassa syömässä.

Hauska lisänumero oli myös isäni esiintyminen lauantai-illan festarihenkisessä ulkoilmajuhlassa - hän oli pukeutunut Leningrad Cowboys-henkisesti ja sai yleisön tanssimaan. Hän soitti kitaraa ja lauloi kolmen biisin ajan.

Tom och Robi på lunchpaus :D

Hauskaa katsomossa / Roligt på läktaren

Torkut katsomossa / Powernap på läktaren

Torstaina vuorossa oli siis kisojeni kohokohta – T.2-karsinta. Olin innoissani ja Camilla ja Hjalti saivat sekä minulle, että hevoselle juuri oikean fiiliksen lämmittelyssä. Radalla anoimme parastamme ja nautimme ! Kuulin kisabiisini Lindsey Stirlingin Crystallizen ja yleisön huudon saapuessani radalle ja päätin että nyt vaan näytämme sen mitä osaamme – tätä tilaisuutta vartenhan me olemme koko vuoden treenanneet ! Thór kasvoi entistä suuremmaksi radalla ja tunsin ihanan energian ja pehmeyden. Olen saanut paljon kommenteja hymyilystäni kisasuorituksen aikana, ja se ei todellakaan ole väkisin väännetty hymy ! Thória on niin ilo ratsastaa ja se on uskomattoman herkkä, kevyt ja pehmeä – eihän siinä muuta voi kun hymyillä J Suoritus meni nappiin ja saimme pisteet 8.27,jotka ovat sekä minun, että Thórin ennätyspisteet. Tuntuu mahtavalta, että kauden (ja kaikkien aikojen paras) suoritus tuli juuri MM-kisoissa ja vielä ensimmäisenä seniorivuotenani uudella hepalla. Karsintojen perusteella sijoituksemme oli kolmas ja pääsimme suoraan A-finaalin – historian ensimmäisenä suomalaisratsukkona. Suorituksen jälkeen itkimme onnen kyyneliä sankoin joukoin ja useaan otteeseen :D

Ready ! (c) Tom Äikäs

Anna, Camilla ja Hjalti jännittyneenä katsomassa suoritustani... / Anna, Camilla och Hjalti nervösa under T.2:an... (c) Oona Ylipuranen

Happy team ! (c) Oona Ylipuranen

Olen saanut paljon kehuja harmoonisesta yhteistyöstämme ja siististä ratsastuksestani. Nämä kommentit lämmitävät paljon sydäntä, koska teen paljon töitä istuntani eteen. Yhteistyö hevoseni ja minun välillä on myös todella tärkeää minulle.

Perjantaina ja lauantaina treenasimme kevyesti ja valmistauduimme sunnuntain A-finaaliin. Sunnuntaiaamuna oli siis vuorossa Töltti T.2-luokan A-finaali, jossa sain ratsastaa todella kovassa seurassa, ammattilaisten joukossa. T.2-finaali oli koko kisojen kovatasoisin ja ratsukot saivat huikeita pisteitä. Thór tuntui hyvältä, mutta ehkä se olisi saanut olla hiukan energisempi. Usein se syttyy finaalissa entisestään muiden hevosten seurassa, mutta koko ensimmäisen osion (vapaavalintaista tempoa tölttiä) olin ylhäisessä yksinäisyydessä, enkä saanut ”apua” muista hevosista. Vapain ohjin osiossa Thór oli todella varma ja hieno kolmen kierroksen ajan – sitten se rikkoi pari askelta yhdessä ohitustilanteessa jossa jouduimme hieman pujottelemaan toisen ratsukon ohi. Tästä syystä viimeisen osion pisteet heittelivät – yksi tuomari ei nähnyt pientä rikkoa ja antoi 9, pari antoi 8.0-8.5 ja joku näki rikon ja antoi 7.5. Sijoituimme lopulta neljänsiksi pistein 7.88. Ennen kisoja tavoitteenani oli olla kymmenen parhaan joukossa, joten tavoitteenihan todella ylittyi – mutta silti nälkä kasvaa syödessä ja karsintojen jälkeen mitali kävi jo mielessä ja siksi ehkä palkintojenjaossa fiilikset oli hieman sekavat. Nyt jälkikäteen ajateltunahan en voi olla muuta kuin tyytyväinen – teimme hyvän suorituksen hurjan kovassa seurassa. Nyt Suomikin aletaan ottaa ihan vakavasti maailmalla J

Hieman yllätyksenä tuli pronssimitalimme, jonka saimme Nelikäynnin kombinaatiosta. Kombinaatio lasketaan karsintapisteiden perusteella – eli Nelikäyntipisteemme 6.70 ja T.2-pisteemme 8.27 tekevät keskiarvon 7.49. Tämä oli Thórin ensimmäinen MM-mitali. Palkintojenjaossa seisoin palkintopallilla yhdessä saksalaisnaisen kanssa, joka on aina ollut idolini. Olen erittäin onnellinen, että toimme yhden mitalin kotiin!

Happy Team :)

Tack <3

Hufvudstadsbladet 10.8.2015

Iso kiitos kaikille tukijoukoille, sponsoreille, kihlatulleni sekä perheelleni. Ja extrakiitos ahkeralle heppahoitajalle, mammalle <3

Best Groom <3

Omien suoritusten välissä kannustimme tietenkin yleisössä muita suomalaisia ja seurasimme kisoja. Suomella oli hyvä joukkue ja koko kisojen ajan meillä oli hyvä joukkuehenki. Hjaltin ja joukkueenjohdon kannustava asenne auttoi ratsukoitamme. Suomi pärjäsi hyvin passilajeissa, ja Katie Brumpton pääsi B-finaalista A-finaaliin Töltti T.1-luokassa, jossa hän nappasi pronssimitallin, mahtavaa ! Näin ollen Suomelle tuli kaksi mitalia senioreissa, joka on historiallisesti hyvin merkittävä hetki J Kisoja katsomassa oli yhteensä 15 000 ihmistä, kisaajia oli 18 eri maasta ja kisat huomioitiin niin kansainvälisessä kun suomalaisessakin mediassa. Jopa Ruotsin SVT-teki pitkän jutun kisoista.

Kotiin saavuimme myöhään tiistai-iltana, kovassa jännityksessä koska automme akkulaturi oli rikki ja pelkäsimme jäävämme johonkin Turun ja Nurmijärven välimaastoon rikkinäisen auton ja trailerin kanssa. Onneksemme pääsimme perille ja siellä odottikin aikamoinen yllätys, joka johti jälleen kerran kyyneliin: suurin osa talliporukastamme oli piiloutunut maneesiin (ja jemmannut kaikki autonsa) ja pölähtivät huutaen maneesista ulos, mukanaan kakkua, skumppaa, kukkakimppu ja herkkuja Torelle <3 kiiiitos vielä kerran !

Viime viikolla myös sponsorini Keravan Horse & Rider järjesti ihanan mitalikahvitilaisuuden myymälässään, ja saimme kivoja lahjoja ja paikalle saapui paljon tuttuja. Kiitos J

Nyt Thór lomailee syyskuun puoleen väliin asti. Ensi viikolla minulla jatkuu opiskelut – jo kolmas vuosi yliopistolla pärähtää käyntiin. Myös 3-vuotiaalla tammallani Sylvialla alkaa koulu, ja tarkoituksenani on nyt oppia kouluttamaan hevonen ihan alusta asti !

Och samma på svenska J Två veckor sedan kom vi hem från VM-resan från Danmark. Nu har jag äntligen återhämtat mig från den tunga, men väldigt roliga och givande resan. Jag tänkte uppdatera här lite känslor, resultat och bilder från tävlingen. Till Herning anlände vi på fredag efter att ha spenderat två nätter hos Katie och Daniel på deras fina gård i Skåne. Tore njöt av att få gå ute i hagen och bli tvättad med Solheds nya schampo – han blev så glansig!

På fredag bekantade vi oss med tävlingsområdet och gjorde långa promenader. Som landslagets fysioterapeut hade vi med oss Julia och hon behandlade Tore redan på fredag, så att styvheterna från den långa resan skulle lätta. Julia behandlade både mig och Tore under hela tävlingarna. Dessutom gympade jag Tore dagligen och gjorde mitt eget träningspass samt tänjningar varje kväll. Min egen kropp också kändes olik i början av veckan – även människans fysik påverkas av en lång bilresa.

Jag är väldigt glad över att jag hade alla viktiga personer med mig: Camilla och Hjalti hjälpte i all träning och uppvärmning. Dessutom är vår duktiga landslagsledare Anna även min psykiska tränare, och vi diskuterade med henne alltid kvällen innan jag skulle tävla – bland annat tränade vi tävlingsvisningen med hjälp av mentala bilder. Efteråt hade jag alltid en väldigt självsäker känsla och det kändes bra att tävla.

Vi bodde i husvagnar på camping-området bredvid stallet. Min husvagn var verkligen inte av den nyaste modellen, men de bekvämligheter som fattades blev kompenserade varje morgon då jag hade så kort väg till stallet J

Från lördag till måndag liknande dagarna varandra: Thór var ute i sin fina Roflexs-hag (och jag och mamma agerade vakter ;D) och vi tränade på både tränings- och tävlingsovalen. Träningen var planerad med Camilla och Hjalti så att vi trappade upp dag för dag: började med att få hästen avslappnad och mjuk efter den långa resan, och ökade på ”volymen” så småningom. På tisdagen var volymknappen inte ännu i botten under fyrgången, det var ett medvetet val att spara lite till torsdagens huvudgren, T.2. Dag för dag skapade vi alltså mera samlingsgrad och energi i hästen, utan att tappa det elastiska och mjuka.

På tisdag red vi vår ”uppvärmningsgren” fyrgång. Det kändes bra att börja med fyrgången, så att vi fick tävlingarna igång och var in på banan framför publiken utan någon stress. Visningen var bra och alla gångarterna var starka. Några övergångar gjorde jag snäppet för tidigt. Galoppfattningen från skritt var en favorit bland publiken J Vi fick poängen 6.70 och en 15. plats och jag var väldigt nöjd.

På onsdag morgon var det träningstid klockan 6.00, således tränade vi mitt T.2 program medan solen steg bakom dimman. Hästen och programmet kändes väldigt bra och jag var peppad inför torsdagen. Dagarna på tävlingarna blir lätt väldigt långa, tiden går åt till att sköta hästen så bra som möjligt – man vill ju att tävlingskompanjonen har det prima. Superduon Robi och Tom var snälla nog och hämtade flera gånger god Take Away-mat till campingen, det var skönt att få äta i lugn och ro och sedan somna i sängen. Några kvällar hann vi till och med ut och äta på restaurang.

Ett roligt extranummer var lördagens kvällsfest där pappa uppträdde – han sjöng och spelade gitarr, klädd som en Leningrad Cowboy. Publiken jublade och dansade :D

På torsdag gällde då alltså tävlingarnas höjdpunkt för min del – uttagning i T.2. Camilla och Hjalti fick exakt den rätta känslan till både mig och Tore och vi var peppade! På ovalen visade vi var vi går för och jag njöt fullhjärtat. Det var en underbar känsla att höra publiken heja och min tävlingssång: Crystallize av Lindsey Stirling. Då bestämde jag mig för att visa vad vi kan, vi har ju tränat hela året för exakt den stunden. Tore växte lite extra då vi kom in på banan och jag kunde inte annat än le. Jag har fått mycket kommentarer av mitt leende – det är så himla lätt att le då Tore är så underbar att rida: så mjuk, känslig och lätt. I prestationen gick allt rätt och vi fick både min och Tores rekordpoäng 8.27. Vi blev på tredje plats i uttagningarna och kom rakt in till A-final, som historiens första finnar! Det känns så bra att vi gjorde den bästa visningen just på VM, under vårt första gemensamma år och dessutom mitt första år som senior J På torsdag eftermiddag grät vi (och flera andra) glädjetårar i många omgångar!

Jag har fått mycket positiva kommentarer gällande min ridning och vårt harmoniska samarbete. Dessa kommentarer värmer hjärtat speciellt mycket, för att jag har jobbat hårt för min sits. Dessutom är samarbetet mellan mig och min häst oerhört viktigt för mig.

På fredag och lördag förberedde vi oss till A-finalen med lätt träning. På söndag morgon gällde då A-final i T.2-jag fick rida bland väldigt duktiga proffsryttare! T.2-finalen var antagligen den tuffaste i hela VM – väldigt hög nivå och bra kvalitet! Tore kändes bra, men han kunde ha varit lite mer energisk. Normalt tänder han lite extra i finalen få det finns andra hästar med, men under hela första delmomentet red jag helt ensam, så vi fick inte någon ”draghjälp” av dem andra. Tölt med fria tyglar var väldigt stabilt och flott i över tre varv, men i den andra sista kurvan hamnade jag rida ”islandshästslalom” och det blev lite sicksack före jag kom förbi hästen framför mig – där rullade Tore några steg men fortsatte sedan igen hur fint som helst. Någon domare hade sett korrigeringen och gav 7.5, medan andra inte hade sett den och gav 8.0-9.0. Till sist hamnade vi på en fjärde plats med 7.88 och nu efteråt tänkt kan jag inte vara mer än nöjd – före tävlingarna var mitt mål att hamna bland 10 bästa. Efter uttagningarna blev man dock lite hungrig och hann fundera på en medalj i T.2. Vi red en harmonisk visning i finalen och konkurrensen var hård. Nu börjar Finland också bli ett land som ska tas på allvar J

Som en liten överraskning kom vår bronsmedalj som vi fick i Fyrgångskombination. I kombinationen räknas uttagningspoängen ihop (alltså Fyrgångspoängen 6.70 och T.2-poängen 8.27 gör ett medeltal på 7.49). Det var Tores första VM-medalj J På podium stod jag tillsammans med en tysk ryttarinna som varit min idol länge. Jag är väldigt glad över att vi hämtade en medalj hem!

Jag vill tacka alla som hjälpt och stött mig, mina sponsorer, min fästman och min familj. Speciellt tack till min mamma som är en super hästskötare <3

Då jag inte red själv satt jag naturligtvis i publiken och hejade på andra finnar och följde med tävlingarna. Finland hade ett bra lag och vi gjorde bra resultat i passgrenarna och Katie Brumpton red fint från B-final till A-final där hon vann brons i Tölt T.1, super! Väldigt historiskt att Finland hämtar hem två senior medaljer från VM J I publiken satt allt som allt 15 000 personer, det var ekipage från 18 olika länder och så väl internationella, som nationella medier uppmärksammade evenemanget. Till och med Sveriges TV (SVT) gjorde ett långt reportage.

Vi kom hem sent på tisdag kväll – hemresan kunde inte vara mer stressig då bilens batteri inte laddade alls under bilresan från Åbo till Nurmijärvi. Paniken att stanna mitt på vägen med söndrig bil och trailer var obehaglig. Som tur kom vi enda fram till Nurmijärvi där det väntade en stor överraskning. Nästan hela stallgänget hade gömt sig i ridhallen (och gömt alla sina bilar) och de kom alla ut skrikande med kaka, skummvin, rosor och en godispåse till Tore! Tack än en gång <3

Förra veckan ordnade även min sponsor Keravan Horse & Rider en trevlig tillställning med kaffe och kaka för att fira min medalj. Vi fick fina presenter och det var trevligt att träffa många bekanta, tack J !

Thór har ledigt enda till mitten av september. Nästa vecka fortsätter mina studier och det tredje året på universitetet sparkar igång! Även mitt treåriga sto, Sylvia ska börja sin skola och jag ska lära mig att träna upp en häst enda från början, kul !

Sivut

perjantai 28. elokuuta 2015

VM2015 Thór från Järsta T.2 Video

tiistai 25. elokuuta 2015

Ulrich Neddens photos from WC2015

Maailmanmestaruuskilpailut / Världsmästerskapen