4YourHorse - muistiinpanoja hevosten oppimisesta

Eilen vietimme mamman kanssa koko päivän Helsingin Jäähallilla 4YourHorse-foorumissa. Päivä oli todella mielenkiintoinen ja kirjoitin luennoilta muistiinpanoja niin, että käsi kramppasi. Illalla vuorossa oli havaintoesityksiä.

Pääluennoitsijana oli australialainen Dr. Andrew McLean, jota fanitan aivan täysillä :D Tässä hevosruheilun kirjottama artikkeli ennen foorumia.

Koska muistiinpanoja kertyi vino pino, ajattelin tänne koota joitain pääajatuksia niin McLeanin, kun Tuire Kaimionkin luennolta. Tuiren Hevosen Kanssa-kirjaa onkin tullut lueskeltua, erityisen paljon nyt kun olen kouluttanut Sylviaa. Tämä pohjatieto oli hyvästä - luulen että sain enemmän irti luennoista.

Kannatan aina tutkittua tietoa, ja eläinten käyttäytymistiede - eli etologia tarjoaa sellaista. Näin kasvatustieteilijänä osa teorioista olivatkin tuttuja :) Paneelikeskutelussa kaikki panelistit (Ilkka Alitalo, Terhi Stegars, Kati Pulli, Minna Tallberg ja Andrew McLean) painottivatkin sitä, että me ihmiset tarvitsemme niin paljon tietoja ja kouluttautumista kun vain suinkin mahdollista.

McLean ja Kaimio puhuivat pitkälti samoista asioista ja siksi olen yhdistänyt nämä muistiinpanot :)

Tärkeimmät pointit McLeanin ja Kaimion luennoilta: 

• Hevosilla on tarve liikkua, olla lajitovereiden kanssa sekä jatkuvasti etsiä ruokaa 
• Hevosten sosiaalinen organisointi laumassa on paljon monimutkaisempi kuin mitä me luulemme (bilateral resource based dominance)
• Se hevonen joka saattaa olla dominoiva tilan suhteen, ei välttämättä ole dominoiva ruuan suhteen
• Näin ollen ihmisen asema "johtajana" voidaan kyseenalaistaa (kuten Hevosurheilun artikkelissakin sanotaan)
• Asiat, jotka ajattelemme riippuvan "johtajuuden puutteesta" ovatkin useimmiten asioita joita emme yksinkertaisesti vaan ole opettaneet hevoselle - hevonen ei siis tiedä miten sen tulisi toimia
• Hevosen syke laskee kun sitä rapsutetaan (eli ei taputeta!) kaulalta

• Hevosen oppiminen
• Opeta hevoselle pala kerrallaan. Mitä pienempiin paloihin pystyt asian pilkkomaan, sen parempi. Tämä ei tarkoita että koulutus kestäisi yhtään sen kauemmin, päinvastoin: tällä tavoin vältytään yllätäviltä tilanteilta joiden jälkeen joudutaan ottamaan monta askelta takapakkia.
• Seuraukset vaikuttavat hevosen käyttäytymiseen: seuraus hevoselle myönteinen --> hevonen oppii haluamaan tätä käytöstä
• Kielteisestä seurauksesta (esim. rankaisu) ei periaatteessa ole mitään hyötyä, koska hevonen oppii vain karttelemaan asiaa - se ei tiedä mitä sen pitäisi tehdä. Tilanne on siis sama kun hyppäisit taksiin ja kertoisit taksikuskille ainoastaan minne ET halua mennä.
• Neutraalista seurauksesta hevonen ei opi eikä käytös myöskään muutu
• --> Myönteinen seuraus oppimisen kannalta välttämätön
• Sitä saat mitä vahvistat !
• Pidä kouluttaessa viiden minuutin välein taukoja
• Ajoitus on kaiken A ja O. Palkinnon pitää tulla välittömästi oikeasta reaktiosta
• Operantti/välineellinen ehdollistuminen (operant conditioning) : perustuu oikeaoppiseen, välittömään palkitsemiseen sekä seurauksiin
1. Negatiivinen vahvistaminen: poistetaan jotain hevoselle epämieluisaa heti oikean reaktion tullessa
• esim. paine - paineen päästäminen (pressure - release)
• tämä ei siis ole voimakas paine - kokeillaan aina pienimmällä mahdollisella paineella ja jos hevonen ei reagoi, lisätään painetta asteittain
• esimerkiksi peruuttamisen opettaminen: ensin kosketat sormella kevyesti hevosen rintakehää, jos se edes siirtää painoaan taaksepäin, irrotat heti sormen rintakehästä. 8 perättäisen onnistumisen jälkeen kriteeriä nostetaan, eli: kosket sormella rintakehää ja myötäät vasta kun hevonen ottaa selkeän askeleen taakse, jne.
2. Positiivinen vahvistaminen: lisätään jotain houkuttelevaa/puoleensa vetävää (attractive) heti oikean reaktion tullessa
• esim. rapsutusta tai ehdollinen vahviste: naksutin/äänimerkki ja sitä seuraava ruokapalkinto
• jos käytät äänimerkkiä: ole johdonmukainen ja käytä aina samaa sanaa/ääntä samassa tarkotuksessa
• ruokapalkinnoista: 
• pelkäävään hevosen ruokkiminen vahvistaa pelokasta tunnetilaa
• ennen ruualla palkitsemista hevoselle pitää olla opetettu ruuasta luopuminen: esim. jos sinulla on nyrkissä nami, nyrkki aukeaa vasta kun hevonen lopettaa nyrkin hamuilemisen ja siirtää turpaa kauemmaksi nyrkistäsi. Aluksi sentinkin siirtäminen riittää, pikkuhiljaa (noin 8 toiston jälkeen) odotat että hevonen siirtää päätäänsä hieman kauemmaksi. Viet aina namikäden hevosen luokse, et anna hevosen tulla käden luokse. (Huom! Et siis työnnä hevosta voimalla pois, odotat että se ymmärtää itse kääntää päätänsä pois, jotta se saa herkun)
• opeta samalla joku äänimerkki namia antaessasi, jota sitten johdonmukaisesti käytät kaikissa palkitsemistilanteissa
• vahvisteena pidemälle koulutetulla hevosella voi olla muutakin kun ruoka - esimerkiksi ratsastaessa koottua käyntiä, käynnin venytys pitkäksi on hevoselle palkinto
• McLeanin mukaan yhdistelmä negatiivisesta ja positiivesta vahvistamisesta on paras ja tehokkain - eli paineen päästäminen sekä jokin hevoselle miellyttävä palkinto

• Siedättäminen (habituation)
• Siedättämisen tavoite: hevonen oppii rohkeaksi ja rennoksi (eli pelko poistetaan tai sitä vähennetään). (Huom! ei siis niin, että hevonen on vaan paikoillaan vaikka se on peloissaan)
• Lähde aina tilanteesta jossa hevonen on rento, vaikeuta tilannetta vaan sen verran että lähestyt huolestumisrajaa, mutta et ylitä sitä --> pidä tilanne ennallaan kunnes hevonen on rento --> vaikeuta taas jne. (tämä on oikeasti nopein siedätystapa)
• Totuttaminen: hevosen annetaan rauhassa tottua ärsykkeeseen, kunnes se ei enää reagoi (hyvä käyttää sillon kun tilanne ei ole liian vaikea, eli hevonen ei pelkää liikaa)
• Vastaehdollistuminen: epämukavaksi koettu asia liitetään mukavaan
• esim. matolääkkeeseen totuttaminen: ensin 10kertaa hyvää siirappivettä suuhun, sitten matolääke ja sitten taas hyvää siirappivettä
• Systemaattinen siedättäminen (systematic desensitisation): tuot hevosen pikkuhiljaa lähemmäksi ja lähemmäksi pelottavaa esinettä / esineen lähemmäksi hevosta
• esim. jos hevonen pelkää suihkepulloa - suihkuta ensin niin kaukana että hevonen ei pelkää, pikkuhiljaa tulet lähemmäksi ja lähemmäksi
• Overshadowing: jos hevonen pelkää suihkepulloa, se lakkaa vastaamasta apuihisi niin pian kuin suihkepullo on lähettyvillä. Aloita niin että joku suihkuttaa niin kaukana, että hevonen vastaa apuihisi (esim. peruutus ja eteenpäin liikkuminen riimussa). Toista aina suihkepullo metri lähempänä.
• Liikkumattomuus(immobility): pysähdy ja odota, anna hevosen tutkia, ole paikallasi (jos hevonen peruuttaa tms., siirrä se takaisin paikalleen). Yleensä noin 13 sekunnin jälkeen hevonen oivaltaa että "pelottava asia" ei ollutkaan pelottava.